Laiffii landella.

Otto 1 v 1 kk 1vko 5 päivää.

Tiistai ja keskiviikko vietettiin Sipoossa, ja Otto on ollut aika onnenpoika.

Tiistaina Siru-mummo ja Janne-pappa järjesti ulkoilma-altaan lapselle:

Mutta kun ilkeä äiti tuli paikalle, niin moiset hienot ammeet hylättiin ja lapsi laitettiin tutustumaan luonnonvesiin:

Janne-papan kanssa Otto tutustui Itämereen vähän lapsiystävällisemmin:

Mökillä oli myös retrokärry, jolle kaikki Brion taaperokärryt jää kakkoseksi:

Mökkipäivän jälkeen illallinen nautittiin auringonpaisteessa:

Uimisen lisäksi syömistouhut sujui paremmin Janne-papan kanssa:

Herkkuna oli luonnollisesti Siru-mummon leipoma leipä.

Sen jälkeen kokeiltiin retropottaa ilta-auringossa, jos se olisi avain vaipattomaan elämään:

Valitettavasti Ottoa alkoi nopeasti kiinnostaa saaristoluonto ja vauvojen valtaistuin jäi yksin nököttämään...

Tämän jälkeen totta kai suunnattiin saunaan...

... mutta todettakoon että kuuma sauna ja valonnopeudella liikkuva vauva ja valokuvaus ei ole toimiva yhdistelmä.

Ennen yöunia oli totta kai aikaa yhdelle kierrokselle golfia!
"Hanski hei, kokeillaanko pari reikää?"

"Tasoitukseni on 18, mutta tavoitteeni on 15..."

"Golf on herrasmiesten laji!"

Seuraavana päivänä kylvettiin taas pihamaalla
(nämä kuvat otettiin vertailun vuoksi, kun jälkeläisen isästä löytyy samanlaiset otokset 27 vuoden takaa, samasta emalivadista)

Päivä Linnanmäellä.

Otto 1 v 1 kk 1vko 2 pvä.

Lintsille!

Pitäähän jokaisen pikkulapsen päästä ainakin kerran kesässä huvipuistoon, ja tänään oli Oton vuoro.

Äiti ja mummi oli vähintään yhtä innoissaan kuin itse Otto.

Otto sai ihan oman rannekkeenkin (Minihupi, hinta ei-niin-mini 18e). 

Se oli ehkä vähän liioittelua, kun päästiin kolmeen laitteeseen. Muutama pelotti, osa oli liian tylsiä (pelkkää istumista! Ei sovi meidän pojalle) ja osa sellaisia, että myös huoltajan olisi pitänyt olla alle 140cm jos olisi mielinyt mukaan...

Ensin käytiin Kahvikupeissa, onhan se klassikko.

Otto suhtautui ajeluun terveellä epäileväisyydellä, mitään erityisen innostunutta vastaanottoa ei laitteet saaneet.

Seuraava lasten karuselli oli kyllä virhearviointi:

Oton ilmeestä näkee, että tämä ei ole hyvä juttu - eikä oltu vielä lähdetty edes liikkeelle.

Ja niin siinä kävi että sen pariminuuttisen ajan äitiä nauratti ja Ottoa itketti:

Jottei lapselle jäisi elinikäisiä traumoja Linnanmäestä, 

lahjottiin häntä hotdogilla, pillimehulla ja muutamalla ranskalaisella:

Viimeinen kokeilu tehtiin Maisemajunassa (tai Otto ja mummi teki), ja se taisi olla sopivan

jännittävä, koska kukaan ei itkenyt.

Ensi kesänä sitten ajetaan ainakin Vuoristoradassa ja SpaceShotissa!

Tunnelmia vuoden takaa...

Otto 1 v 1 kk 1 vko.

Koska tästä juhannuksesta ei juuri ole raportoitavaa (ja kamera on rikki!)

niin nostalgian nimissä muutamia otoksia Otosta viime vuodelta.

kun keskikesän juhlaa vietettiin mökillä Sipoossa.

Saara-täti ja Ile harjoittelee hyvissä ajoin vauvanhoitoa:

Ja sitten vertaillaan Ottoja, eli pikkuserkukset Otto ja Otto:

Taitaa kyllä olla niin että Ottoa reilu vuoden vanhempi Otto S. on se "pikku-Otto" tätä menoa.

Mutta nyt, hyvää juhannusta!

Normipäivä.

O.J. 1 v 1 kk ja 3 päivää "vanha".

Koska äiti vietti viikonlopun töissä ja isä sairaalassa, oli Otto mummilla hoidossa.
Siellä oli käyty katsomassa purjeveneitä ja leikitty.

Huomenna Siru-mummo tulee hoitovuoroon, kun äiti menee taas töihin ja isä on taas sairaalassa.

Tänään kuitenkin ehdittiin viettää vähän aikaa yhdessä.

Mentiin leikkipuistoon, missä oli nukketeatteriesitys.

Ottoa ei paljoa mitään käsinuket kiinnostaneet -ehkä korkeakulttuurin aika koittaa joskus myöhemmin- vaan piti päästä tutustumaan tunneleihin ja muihin seikkailuihin.

Jalo tuli taas seuraksi, ja Otto kiltisti auttoi kyytiä kaipaavaa kaveria:

Matkustaminen ei ollut Otosta yhtään niin hauskaa kuin työntäminen:

Kotona poika nukkui 3 tunnin päiväunet, jonka jälkeen oli totta kai kauhea nälkä.

Muikeasti ilmeestä voi päätellä, että voi maistuu lapselle...

Sen verran tuli murusia, että ne piti tietysti imuroida pois.

(Oton rooli oli vaan purra imurin letkua...).

Sitten Otto rakensi itselleen hyppymäen heittämällä kaikki sohvatyynyt lattialle ja heittäytymällä alas sohvalta niiden tyynyjen päälle (ja pari kertaa lensi vähän ohikin...).

Loppuun kuului aina dramaattinen kellahtaminen.

Nyt lapsonen kuoraa tyytyväisenä, eli on äidinkin aika mennä nukkumaan!