Paavo 1 kk
Otto 1 v 10 kk 1 vko 3 pv
Ja niin on meidän Paavopaavolainen jo kuukauden vanha kaveri, 4 viikon ja yhden päivän ajan on saatu nauttia variksenpojan rääkymisestä, tuhinasta ja nyt viime aikoina ujoista hymyistä.
Paavon töyhtö!
Oton suhde pikkuveljeen on yhä bipoläärinen, mutta kyllä veli saa nykyään jo vähän hellyyttäkin osakseen.
Ainakin jos vähän rajummat rakkaudenosoitukset lasketaan, tyyliin "rakkaudesta se hevonenkin potkii... päähän?"
Ja Otto hakeutuu Paavon paijattavaksi:
Sitten vähän Ottoa.
Ja lapsen arkitehtuuriset lahjat (isänsä avustuksella).
Kaikista fiksuimmat teistä ehkä tunnistavat Rion Kristus-patsaan Oton duploteoksesta.
(Ja isänsä käski laittaa lego-ukot palvomaan tätä hienoa rakennelmaa...).
On nukuttu päiväunia, joilta ei ole meinattu herätä:
Ja, laiska mutsi tässä hei, syöty hampurilaista!
Tosin ensin euron juusto piti pilkkoa lapselle...
... eikä hampurilainen meinannut maistua, edes äidin aurinkolasit päässä...
Aurinkolasit on muutenkin jees. Mutta vaan sisällä kotona. Ulkona niitä ei tietenkään voi pitää.
Sen lisäksi olemme käyttäneet lapsityövoimaa: Otto on opetellut korjaamaan kovalevyjä.
Palataan pian kyläilykuvien yms. kanssa - nyt äiti tarttee vähän unta...
