10.12.2011

Lauantain leikkejä

Otto 1 v 6 kk 3 vko 2 pvä

Viime päivinä säät ei ole kauheasti suosineet, joten lapselle on pitänyt keksiä aika paljon aktiviteetteja sisätiloissa.
Onneksi on kaverit!
Tänään suunnattiin Alppilaan Pihlan luo.
Jälleen kerran Ottoa kiinnosti makea menopeli enemmän kuin naisseura:





Tunnelissa oli kiva möyriä:

Ja sitten Otto vei Pihlan hatun...

... ja ihailtuaan itseään aikansa...
... yritti sovittaa sitä Taimin päähän:

Taimi ei ollut ihan samaa mieltä päähineistä...


Sitten käytiin jonkinlaista taistoa mukista Pihlan kanssa:


Kyläilyn kohokohta oli ehkä hissimatkustus?
Lapset oli oikeaoppisesti korin perällä!


Jonkinlainen statement kotiinlähdön puolesta oli lopulta se, että Otto istuutui Pihlan rattaisiin ja puki Pihlan hatun:

Kotona odotti herkkuateria!
Ikean lihapullia ja ranskalaisia (myönnetään...):
 Ottoa ei iso annos pelota. Montako ranskista menee kerralla?
Joo, aika monta.
Entäs lihapullat?
Hmm... ottaako Otto haasteen vastaan? Kaikki kerralla?
"On niitä kyllä aika monta..."
Mutta let's give it a shot!

Juu, kaikki mahtu!

4.12.2011

Sanni-serkun kastejuhla

Otto 1 v 6 kk 2 vko 3 pvä

Tänään juhlittiin Sanni Helenaa, eli Oton pientä tyttöserkkua ja hänen kastejuhlaansa. 
Otto laittoi vähän siistimpää päälle, eli kauluspaitaa ja farkkua...

Juhlissa itse kaste ei kauheasti kiinnostanut...
Tarjoilut sitäkin enemmän.

Ei tainnut päivän päätähteäkään niin kauheasti kiinnostaa?
Sanni Helena, vanhemmat ja isovanhemmat:


Äiti sai herkutella mahtavilla tarjoiluilla ihan rauhassa, kun Oton serkkupojat pitivät huolta siitä ettei juhlien toiseksi nuorin ehtinyt kyllästymään.


Leo-serkku palkataan meille au pairiksi!

Ja Leon pikkuveljellä Tapiolla on otteet aika hyvin hallussa, vaikka ikää vasta 3 vuotta:


Ja Otto ei muuten hakkaa Tapiota autolla päähän, vaikka aika monessa kuvassa siltä näyttääkin!

Paikalla oli myös pikkuserkku-Otto, mutta tämä kuva on esillä ihan myös äidin kasvaneen vatsan esittelyä varten:

Ja sitten Juha-eno viimeisteli hysteerisen riehuvan lapsen naurukohtauksen:


Uimamiehiä

Vauvauintiharrastuksen päätyttyä tuli Otolle pitkä tauko ilman kylpyammetta suurempia vesielämyksiä.
Pari viikkoa sitten kuitenkin ryhdistäydyttiin ja mentiin tutustumaan Helsinginkadun uimahalliin ihanan Pihlan seurassa.

Valokuvia ei allasosastolla saatu otettua ihan siitä syystä, että äiti tarvitsi molemmat kädet lapsen hengissäpitämiseen.
Otto on riemukas vesipeto, joka vaan itse raukka unohtaa ettei osaa vielä uida. Vahinkosukellukset ja klooriveden hörppiminen ei Ottoa haittaa.
Viime viikolla käytiin Itäkeskuksen uimahallissa, jossa lasta viihdytti vieläpä vesiliukumäki ja suihkulähde.

Mutta pukukopeilta on pari kuvaa - ne on meinaa Otosta yhtä hauska ohjelmanumero kuin itse pulikoiminenkin.
Etenkin kaappeihin piiloon meno ja muu kiipeily saa herran nauramaan.

"Tää on aika hyvä kaappi!"

"Jos meen tänne piiloon ei kukaan arvaa missä mä oon".


"Okei, tullaan sitten pois..."


Pihla seuraa Oton kaappitouhuja hämmentyneenä...


"Otto mitä sä sekoilet?"


Meidän poika vaan viihtyy kaapissa?

2.12.2011

Ravintolaelämyksiä

Otto 1 v 6 kk 2 vko 1 pvä

Ennen kuin Otto syntyi, olin ihan varma että lapsi saa jo geeneissään kulinaarisen kiinnostuksen ja imee äidinmaidosta keskieurooppalaisen ravintolakulttuurin etikettisäännöt.
Että jahka lapsi oppii arvostamaan kiinteää ruokaa niin me käydään kerran viikossa syömässä ja ensimmäinen sana on jotain tyyliin "etanakasari" ja 2-vuotislahjaksi lapsi haluaa Chez Dominiqueen syömään.

No, ei se ihan niin mennyt.

Tänään käytiin Itäkeskuksen paikallisessa semipikaruokaravintolassa, ja sekin oli jo melkoinen suoritus saada äkkiä lapattua omaan naamaan lohi ja ranskalaiset, lapselle nakit ja ranskalaiset (jep, oli myös se periaate että ei ranskanperunoita pojalle... No, se niistä periaatteista).

Onneksi mukana oli seurana Taimi ja Justus, muuten vahingot olisivat voineet olla paljon suurempia.

Aluksi tilanne oli (ainakin melkein) hallinnassa.

Sitten lapset karkasivat syöttötuoleistaan sohvalle...

Taimi ja Otto oli aika läheisissä tunnelmissa. Äidin oli puututtava peliin välillä...

Välillä Ottoa sattui, Taimi tuli ilmeilemään viereen empaattisesti.

Olihan se kätevää, äiti kulutti saman verran kaloreita aterian aikana kuin itse ruoasta tuli syötyä...

Mutta olihan noi nuoret rakastavaiset kauhean söpöjä.